Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ihanaa maidon sulattelua ja yhdessäolosta nauttimista. Ensi yönä pennut täyttää 2 viikkoa ja kaikilla on nyt silmät auki. Ihanat tumman siniset napit!

Onnellinen kasvattaja. Penikoiminen meni hyvin ja nopeasti. Helmiina hoiti hommat itse, minä katsoin vierestä miten hyvin luonto on asiat järjestäny. Kun pentu pusseineen putkahtaa ulos, emä repii heti pussin auki, syö sen, sen jälkeen nuolee pennun puhtaaksi. Pennut "itkee", kuten ihmislapsetkin heti synnyttyään. Seuraavaksi ne heti osaa hakeutua nisälle ja sitä imemistä sitten jatkuukin muutama viikko.

Emän elimistö on tietenkin kovalla rasituksella, maidon tuotantoon ja kropan palautumiseen menee paljon energiaa. On erittäin tärkeää huolehtia emon hyvästä ja tasapainoisesta ruokinnasta. Pienen pennun pentunappuloita on koko ajan tarjolla, saa syödä niin paljon kuin haluaa. Lisäksi päivittäin, vaihdellen, tarjoan naudan jauhelihaa, viiliä, kermaviiliä, raejuustoa, kalkkunanakkeja, broilerin ohuita leikkelesiivuja, puruluita, kuivaa leipää, pennun pehmoista ruokaa ja aina pitää olla tarjolla raikasta vettä.

Oma rauha emolle ja vastasyntyneille on ehdottomasti järjestyttävä. Pidän kaksi viikkoa niin että vain oma perheeni saa katsoa, koskea pentuihin ei saa kuin minä. Emo voi hermostua häiriinnyttyään niin pahoin, että voi hylätä tai vahingoittaa pentujaan. Kaksi viikkoisina silmät aukeaa ja rupee löytymään jalat alle. Nythän ne menee eteenpäin maata pitkin mahallaan. Tuoksuttelen " imppaan" jokaista vauvaa, joka päivä. Juttelen niille, silitän ja paijaan, emän tiiviin tuijotuksen alaisena.

Helmiina käy hyvin pikaisesti pissulla ulkona. Heti kun asia on hoidettu, vimmatulla vauhdilla vauvojen luo. Ihan näkee, miten se laskee joka pennun, onko kaikki varmasti pysyny sen ajan tallella. Luulen että Helmiina on yksi niistä koiramaailman parhaista äideistä! Ihailen sen uhraavaisuutta ja huolenpitoa. Kun tiedän koirissa olevan sellaisiakin joilla ei ole alkuunkaan hoivaviettiä. Ihminen jos joutuu alusta asti pennut huoltamaan, joutuu tosi lujille.

Tässä vauvat, kolme reipasta tyttöä ja yksi poika.

Katsoin että vuosi mennyt siitä kun viimeksi tänne kirjoitin. Odotuksissa schipperken kevätpentuja. Kaikki merkit viittaa siihen että pentuja olisi tulossa.

Päivät kuluvat vilkkaasti tämän lauman erilaisia tempauksia seuratessa. Viisikon nuorimmat jäsenet, schipperke Adalmiina ja kleinspitz Nelli pitävät edelleen vauhtia yllä. Molemmat tytöt täyttivät helmikuussa vuoden. Näyttelyissä oltu muutama kerta ja nyt Vaasan kv näyttelyyn on ilmoitettuna Nelli.

Tässä kuva laumastani. Lunnikoira Helga, schipperke Helmiina, kleinspitz Nelli, schipperket Adalmiina ja Niki

Pennut huomenaamuna jo neljä viikkoisia. Kävelevät ja leikkivätkin toistensa kanssa. Velliä ollaan maisteltu, mutta suurimmaksi osaksi on kastunu vain leuan alusta ja tassut. Osaavat haukkua ja murista. Ovat taitavia metsästämään emon nisän suuhunsa, heti kun äippä käy laatikolla.

Pennut kasvavat kovaa vauhtia. Kaikilla aukesi silmät viime viikon sunnuntaina, yhdellä pojalla jo lauantaina. Voi ihme miten kirkkaan siniset ne on. Kävelevät neljällä jalalla, ei enää laahata maata pitkin. Osaavat ilmoittaa itkulla emolle, koska on pissu- tai kakkahätä. Helmiina hyppää laatikkoon ja hoitaa siivoamisen. Nyt on kyllä alkanu tulla pissaa laatikkonkin, eli pesukone jauhaa vauvanpyykkiä. Nyt voi onneksi viedä uloskin jo kuivamaan.

Kaikille on nimet valmiina, mielestäni onnistuin keksimään hyvät nimet! Ylihuomenna tulee kahdesta eri paikasta pennun katsojia, niin nopeasti niiden vauvana olo menee.
Kaikilla tähän asti kaikki hyvin!

Pennut jo kovasti liikkuvat, eivätkä ihan kasassa enää nuku. Tohtivat jo hieman olla erilläänkin. Helmiina ei ole koko aikaa pentulaatikossa, vaan yölläkin nukkuu osan ajasta laatikon ulkopuolella. Kun kutsu käy, heti hyppää imettämään. Posti toi tänään ihanat kehyskuvat koiristani. Samalla tuli mukit, jokainen pennun ostaja saa mukaansa mukin muistoksi pentujen vauva-ajasta.

Pennut syntyivät 16.02.-13 samana päivänä, kun Helmiinan ensimmäisetkin pennut. Hauska sattuma mielestäni. Kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Kaikki voivat hyvin ja nostavat painoaan tasaiseen tahtiin. Eli maitobaari on toiminut todella hyvin.

Nyt Helmiina malttaa jättää tyytyväiset pennut siksi aikaa, että itse käy jaloittelemassa. Eilen tehtiin kunnon lenkkikin. Neljä pentua painaa yli 300gr ja kevyinkin 5 gr vaille. Mamman ruokahalut ovat valtavat, verrattuna tiineysaikaan. Hieman hemmottelua kermaviilillä ja maksiksella, raejuusto ja kevyt jauheliha, pari kertaa viikossa keltuainen joukkoon.

Ostin eläinkaupasta kolme pötkylää tuorejauhettua ns. parffausruokaa. Hyi h......i, mitä moskaa. Kun se suli, puolet oli verensekaista vettä ja loppu niin kammottavaa sotkua, että oksennus meinas tulla.
Ne oli lammas-,kalkkuna- ja broileri, lisänä muka jotain vihanneksia. No seassa näkyi pari vihreää lehden palaa, jos ne oli ne vihannekset?

Ikinä, milloinkaan, en tule enää tuollaista moskaa koirilleni ostamaan!